Kantele on Suomen kansallissoitin, mutta harva aloittelija tietää, että viisikielinen perinnekantele ja 36-kielinen konserttikantele ovat käytännössä kaksi eri soitinta. Valinta vaikuttaa suoraan siihen, mitä musiikkia soittimella voi soittaa, kuinka paljon siitä joutuu maksamaan ja millaista opetusta sille kannattaa hakea. Tässä artikkelissa käydään läpi kanteleen kokoluokat pelimannien 5-kielisestä perinnekanteleesta musiikkiopistojen vaatimaan konserttikanteleeseen, ja kerrotaan, minkä koon kanssa kannattaa aloittaa.
Miksi kanteleen koko ratkaisee niin paljon
Kantele ei ole vain yksi soitin monessa koossa, vaan koko määrittää soittotavan, virityksen ja repertuaarin. Viisikielinen kantele soitetaan sylissä tai pöydällä, ja siinä käytetään usein vapaata viritystä, joka vaihtuu kappaleen mukaan. Konserttikantele taas on kromaattinen, siinä on vipumekanismi sävellajien vaihtoon, ja se muistuttaa soittotavaltaan enemmän pianoa tai harppua.
Tämä ero ei ole pikkuseikka. Moni aloittelija ostaa isomman kanteleen siinä uskossa, että ”enemmän kieliä on aina parempi”, vaikka tavoitteena olisi vain oppia kansanmusiikin perinnesävelmiä. Toinen tyypillinen tilanne on päinvastainen: musiikkiopistoon hakeva lapsi harjoittelee 5-kielisellä, vaikka tasosuoritukset edellyttäisivät jo konserttikanteletta.
5-kielinen perinnekantele – aloittelijan ja pelimannin soitin
Viisikielinen kantele on kanteleen alkuperäinen muoto, ja sillä on soitettu suomalaista kansanmusiikkia satoja vuosia ennen kromaattisten versioiden syntyä. Kalevalan tarinat kanteleen synnystä liittyvät juuri tähän yksinkertaiseen, diatoniseen soittimeen.
Käytännössä 5-kielinen kantele on paras valinta silloin, kun tavoitteena on oppia perussoittotekniikka, näppäily ja sointuäestys ilman suurta investointia. Hintahaarukka on tyypillisesti 80–250 € riippuen siitä, onko kyseessä tehdasvalmisteinen vai käsityönä tehty soitin. Painoa ja pieniä osia ei tarvitse juuri miettiä, sillä kantele ei ole tukehtumisvaarallinen leikkisoitin – silti alle kouluikäiselle lapselle on hyvä valita kevyt, pienikokoinen malli, jota on helppo pitää sylissä. Katso vertailukohtia myös artikkelista Lapsen ensimmäinen soitin – ikä ja soittimen koko, sillä samat mitoitusperiaatteet pätevät moneen aloittelijasoittimeen.
Yleinen virhe on virittää 5-kielinen kantele ”väärin” eli yrittää soittaa sillä länsimaista duuri-molli-musiikkia täysillä sävellajin vaihdoilla. Se ei toimi – vapaasti viritettävä kantele on suunniteltu yhteen sävellajiin kerrallaan, ja sävellajin vaihto tarkoittaa uudelleenviritystä. Tämä ei ole vika vaan ominaisuus: juuri tämä rajoitus tekee soittimesta helpon lähestyä.
10–15-kielinen kantele – välivaihe harrastajalle
Monissa musiikkiopistoissa ja kanteleensoiton alkeisopetuksessa käytetään 10- tai 15-kielisiä kanteleita. Ne säilyttävät perinnekanteleen soittotavan mutta antavat enemmän äänialaa ja mahdollisuuden soittaa monipuolisempia sointukulkuja ilman jatkuvaa viritystä.
Tämä kokoluokka sopii hyvin, jos harrastus on jo vakiintunut mutta konserttikanteleen 800–2000 euron hintaluokka tuntuu liian isolta hypyltä. Hinnat liikkuvat tyypillisesti 200–500 euron välillä. Moni pelimanniyhtye ja kansanmusiikkipiiri käyttää edelleen tätä kokoluokkaa, koska se riittää suureen osaan suomalaista ja karjalaista kansanmusiikkiperinnettä.
Konserttikantele – 36-kielinen ammatti- ja opistotason soitin
Konserttikantele on kromaattinen, 36-kielinen (joissain malleissa 38- tai 39-kielinen) soitin, jossa jokaisella kielellä on oma vipu sävelkorkeuden muuttamiseen puoli sävelaskelta ylös- tai alaspäin. Tämä mahdollistaa sävellajin vaihdon kesken kappaleen ilman uudelleenviritystä – aivan kuten pedaaliharpussa.
Suomen musiikkiopistojen tasosuoritukset kanteleensoitossa edellyttävät useimmiten juuri konserttikanteletta, kun opinnoissa edetään perustason ylimmille tasoille. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että musiikkiopistoon vakavasti suhtautuvan oppilaan perhe joutuu jossain vaiheessa investoimaan 1500–4000 euron soittimeen. Ammattilaistason ja konserttikäyttöön tarkoitetut kanteleet, joita käytetään esimerkiksi Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osastolla, voivat maksaa 5000–10000 € tai enemmän valmistajasta ja koristelusta riippuen.
Konserttikanteleen koko ja paino yllättävät monet ensikertalaiset – soitin painaa 5–8 kiloa ja vaatii oman telineen tai pöydän. Tämä ei ole soitin, jota kannetaan reppuun kouluun päivittäin, toisin kuin pieni 5-kielinen versio.
Kotimainen käsityöperinne kanteleenvalmistuksessa
Suuri osa Suomessa myytävistä kanteleista on edelleen kotimaisten käsityöläisten valmistamia, ja Suomen Kanteleliitto ry toimii alan kattojärjestönä sekä tiedon että valmistajaverkoston osalta. Toisin kuin monissa muissa soitinryhmissä, kanteleen kohdalla ei ole vakiintunutta suurten tehdasmerkkien valikoimaa samaan tapaan kuin vaikkapa Yamaha-pianoissa tai Fender-kitaroissa – laatuerot syntyvät paljolti tekijän kokemuksesta, puuvalinnoista ja viritysmekaniikan viimeistelystä.
Tämä kannattaa huomioida käytettyä kanteletta harkitessa: käsityönä tehdyn soittimen kunto ja huoltohistoria vaihtelevat valmistajan mukaan huomattavasti enemmän kuin sarjatuotantosoittimissa. Rungon halkeamat, viritysvipujen toiminta ja kielten kunto kannattaa tarkistaa huolella ennen ostoa – samat periaatteet pätevät kuin muidenkin käytettyjen soitinten kohdalla, ks. Käytetyn soittimen kunnon tarkistus ennen ostoa.
Yleisimmät virheet kanteleen kokoa valittaessa
Kolme virhettä toistuu soitinkaupoissa säännöllisesti. Ensimmäinen on ylimitoitus: aikuinen aloittelija ostaa suoraan konserttikanteleen, vaikka ei vielä tiedä, jatkaako harrastusta vuotta pidemmälle – 5-kielinen tai 10-kielinen olisi riittänyt alkuun murto-osalla hinnasta.
Toinen virhe on päinvastainen – musiikkiopisto-oppilas jää liian pitkäksi aikaa 5-kieliselle, koska vaihto konserttikanteleeseen koetaan kalliiksi, ja sitten tasosuoritus jää tekemättä väärän soittimen takia. Kolmas, hienovaraisempi virhe on unohtaa kielten ja vipujen huolto: kanteleen kielet venyvät ja pettävät ajan myötä, ja etenkin konserttikanteleen vipumekanismi vaatii säännöllistä tarkastusta, jotta sävelpuhtaus pysyy kohdillaan tasosuorituksissa.
UKK – usein kysytyt kysymykset kanteleen koosta
Kumpi sopii aloittelijalle paremmin, 5-kielinen vai konserttikantele?
Useimmille aloittelijoille, erityisesti lapsille ja kansanmusiikista kiinnostuneille, 5-kielinen kantele on parempi lähtökohta. Se on halvempi, kevyempi ja soittotekniikka on yksinkertaisempi oppia. Konserttikanteleeseen kannattaa siirtyä, kun tavoitteena on musiikkiopisto-opinnot tai monipuolisempi, kromaattinen ohjelmisto.
Paljonko konserttikantele maksaa verrattuna 5-kieliseen?
5-kielinen kantele maksaa tyypillisesti 80–250 €, kun taas 36-kielinen konserttikantele maksaa 1500–4000 € harrastajatasolla ja 5000–10000 € ammattitasolla. Välimuotona 10–15-kielinen kantele asettuu 200–500 euron hintahaarukkaan.
Vaatiiko musiikkiopisto aina konserttikanteleen?
Alkeisopetuksessa moni musiikkiopisto hyväksyy 5- tai 10-kielisen kanteleen, mutta ylempien tasosuoritusten kohdalla vaaditaan yleensä kromaattinen konserttikantele, koska ohjelmisto edellyttää sävellajin vaihtoja. Kannattaa varmistaa vaatimukset suoraan omalta opettajalta ennen isoa hankintaa.
Yhteenveto – valitse koko tavoitteen mukaan
Kanteleen koon valinta kannattaa tehdä sen mukaan, mihin soitinta oikeasti käytetään lähivuosina, ei sen mukaan, mikä vaikuttaa ”täydelliseltä” soittimelta. Aloittelija ja kansanmusiikin harrastaja pärjää pitkään 5- tai 10-kielisellä kanteleella, kun taas musiikkiopisto-opintoihin tähtäävä tarvitsee ennemmin tai myöhemmin konserttikanteleen. Kotimaisen käsityöperinteen ansiosta laadukkaan kanteleen löytää monessa hintaluokassa – tärkeintä on, että soittimen koko ja viritysjärjestelmä vastaavat sitä musiikkia, jota sillä halutaan oikeasti soittaa.