Puhaltimen huolto on asia, jonka moni klarinetin, saksofonin tai trumpetin soittaja huomaa vasta, kun soitin lakkaa toimimasta: matalat äänet eivät enää lähde tai venttiili jumittaa kesken harjoituksen. Tämä artikkeli on tarkoitettu musiikkiopiston oppilaille, heidän vanhemmilleen ja harrastajille, jotka haluavat ymmärtää, miten puhaltimen huolto käytännössä toimii. Pääpaino on tiivisteissä, eli läppätyynyissä ja korkeissa, sekä vaskipuhaltimien venttiileissä. Kun tiedät, mitä voit hoitaa itse ja mikä kuuluu soitinhuoltajalle, säästät rahaa ja vältät ikävät yllätykset ennen konserttia tai tasotutkintoa.
Miksi tiivisteet ja venttiilit kuluvat
Puupuhaltimen soiva ilmapatsas toimii vain, jos jokainen läppä sulkee reikänsä täysin tiiviisti. Klarinetissa on noin 20 läppää, saksofonissa yli 20, ja jokaisen alla on tyyny. Tyynyt on tehty nahasta, huovasta, korkista tai ohuesta kalvosta, ja ne kostuvat ja kuivuvat joka soittokerralla.
Vaskipuhaltimissa kuluminen on mekaanista. Trumpetin mäntäventtiili liikkuu putkessaan tuhansia kertoja viikossa, ja venttiilin huopa- ja korkkivaimentimet painuvat vähitellen kasaan. Pasuunan vedossa ja käyrätorven kiertoventtiileissä sama tapahtuu hitaammin, mutta väistämättä.
Kuivat sisätilat lisäävät ongelmia. Suomen talvella sisäilman kosteus voi pudota alle 20 prosenttiin, jolloin korkit kutistuvat ja nahkatyynyt kovettuvat. Kesällä ulkokeikoilla tilanne kääntyy toisin päin.
Puupuhaltimen tiivisteet: tyynyt, korkit ja liitokset
Klarinetin ja huilun tyynyt ovat perinteisesti kalvotyynyjä, joissa huopapehmusteen päällä on ohut kalvo. Saksofonissa käytetään nahkatyynyjä, joissa on usein metallinen tai muovinen heijastin. Uudemmissa opiskelijamalleissa näkyy myös synteettisiä tyynyjä, jotka kestävät kosteutta paremmin.
Liitoskorkit ovat toinen kriittinen tiiviste. Klarinetin tappiliitoksissa on korkki, jota rasvataan korkkirasvalla, kun osien kokoaminen alkaa tuntua jäykältä. Liian tiukka liitos on vaarallinen: väkisin kokoaminen voi taivuttaa läppämekanismia tai pahimmassa tapauksessa haljaista puurungon.
Ammattilainen tarkistaa tiiviyden imutestillä. Tulppaa klarinetin alaosan pää kämmenellä, sulje läpät normaalisti ja ime ilmaa ylhäältä. Tiivis osa pitää alipaineen muutaman sekunnin, vuotava ei. Korjaamoilla käytetään vuotolamppua, jolla huonosti istuva tyyny näkyy valovuotona.
Suukappaleen ja lehdykän kunto vaikuttaa ääneen yhtä paljon kuin tyynyt, ja niiden roolia on käsitelty tarkemmin artikkelissa suukappale ja lehdykkä – vaikutus soundiin.
Vaskipuhaltimen venttiilit ja vedot
Trumpetin, kornetin ja baritonitorven mäntäventtiilit tarvitsevat venttiiliöljyä. Pullo maksaa 8-15 €, ja sama pullo riittää ahkeralle soittajalle useaksi kuukaudeksi. Öljyä tiputetaan muutama tippa suoraan männän pintaan, ei koko pulloa kerralla.
Kiertoventtiileissä, joita on käyrätorvessa, tuubassa ja monissa pasuunojen kvarttiventtiileissä, käytetään ohuempaa kiertoventtiiliöljyä ja akselin päihin omaa öljyään. Virityskiskot ja -vedot rasvataan kiskorasvalla, pasuunan pääveto taas omalla liukuvoiteellaan tai vesisuihkeen ja voiteen yhdistelmällä.
Huomiotta jää usein vesiventtiilin korkki. Kun korkki halkeaa tai kuluu, ilma vuotaa ja soitin tuntuu tukkoiselta. Varakorkki maksaa muutaman euron, ja sen vaihtaa ohjeiden avulla itse.
Vaskisoitin kylvetetään 1-2 kertaa vuodessa haalealla vedellä ja miedolla astianpesuaineella. Kuuma vesi vaurioittaa lakkapintaa ja huopia. Venttiilit poistetaan ennen kylpyä, ja huovat irrotetaan tai pidetään kuivina.
Puhaltimen huolto vaiheittain – viikoittainen rutiini
Suurin osa huollosta on pieniä tekoja, jotka pitävät korjaamokäynnit harvoina. Toimiva rutiini näyttää tältä:
- Puupuhaltimen kuivaus läpivetoliinalla jokaisen soittokerran jälkeen, myös 15 minuutin harjoituksen
- Tahmeiden tyynyjen kuivaus imupaperilla painamalla, ei vetämällä
- Venttiiliöljyn lisäys trumpettiin tai kornettiin 2-3 kertaa viikossa aktiivisessa käytössä
- Liitoskorkkien ja virityskiskojen rasvaus, kun liike jäykistyy
- Soittimen säilytys kotelossa, ei lämpöpatterin tai ikkunan vieressä
Kerran vuodessa soitin kannattaa viedä soitinhuoltoon. Vuosihuolto maksaa puupuhaltimelle tyypillisesti 80-200 € soittimesta ja korjaamosta riippuen. Saksofonin täydellinen uudelleentyynytys on reilusti kalliimpi, usein 500-1 000 €, joten pieniin vuotoihin kannattaa puuttua ajoissa.
Yleisimmät virheet huollossa
Ensimmäinen virhe on soittimen jättäminen koteloon märkänä. Kosteus jää tyynyjen alle, nahka kovettuu ja homeen haju tarttuu koteloon. Klarinetissa märkä rungon sisäpinta lisää myös halkeamariskiä, erityisesti kun kylmästä ulkoilmasta tuodaan soitin suoraan lämpimään saliin ja soitetaan heti.
Toinen virhe on venttiiliöljyn lisääminen ilman puhdistusta. Vanha öljy ja hiekkamainen lika muodostavat hiovan tahnan, joka kuluttaa mäntää. Ennen uutta öljyä mäntä pyyhitään nukkaamattomalla liinalla.
Kolmas virhe on itse tehty mekaniikan säätö. Jousen taivuttaminen tai läpän ”suoristaminen” pihdeillä tuottaa korjaamoille enemmän työtä kuin alkuperäinen vika. Säätöruuvit ja jouset kuuluvat ammattilaiselle.
Myytti: tahmea tyyny korjataan setelillä
Sitkeä neuvo kehottaa vetämään setelin tahmean tyynyn alta. Seteli on painettu musteella ja kulkenut tuhansissa käsissä, joten se jättää tyynyn pintaan likaa ja voi naarmuttaa kalvoa. Pahimmillaan tyyny repeää.
Oikea tapa on imupaperi tai erityinen tyynypaperi, jota painetaan läpän alle ja jonka annetaan imeä kosteus. Jos tyyny tahmeaa toistuvasti, syy on usein sokeripitoinen juoma ennen soittoa. Suun huuhtelu vedellä ennen harjoitusta ratkaisee yllättävän monta tyynyongelmaa.
Käytännön esimerkki: tasotutkinto ja vuotava alaosa
Musiikkiopiston klarinetistille tuttu tilanne: matalan e:n ja f:n alue alkaa kuulostaa kiekuvalta pari viikkoa ennen tasotutkintoa. Oppilas syyttää omaa tekniikkaansa ja harjoittelee lisää, mutta ongelma pahenee. Opettaja tekee imutestin, ja alaosa vuotaa.
Syy on lähes aina yksittäinen kuivunut tai siirtynyt tyyny. Korjaus maksaa kymmeniä euroja, mutta korjaamon jono voi olla Helsingissä tai Tampereella kevään tutkintokaudella 1-3 viikkoa. Huolto kannattaa siis varata syksyllä, ei toukokuussa.
Käytettyä puhallinta ostaessa sama imutesti ja venttiilien liikkeen tarkistus kertovat paljon. Laajempi tarkistuslista löytyy artikkelista käytetyn soittimen kunnon tarkistus ennen ostoa.
Turvallisuus ja kuulo
Trumpetti, pasuuna ja saksofoni tuottavat lähietäisyydellä helposti yli 100 desibelin äänenpainetason. Big bandissa tai puhallinorkesterissa vieruskaverin kello osoittaa usein suoraan korvaan. Muusikon korvatulpat, joissa vaimennus on tasainen eri taajuuksilla, suojaavat kuuloa vääristämättä sointia.
Huoltotarvikkeissa on pieniä osia: vaihtokorkkeja, ruuveja ja huopia. Ne kannattaa säilyttää alle 3-vuotiaiden ulottumattomissa tukehtumisvaaran vuoksi. Jos puhallinta vahvistetaan mikrofonilla ja PA-laitteistolla, rikkinäiset kaapelit poistetaan käytöstä heti ja laitteiden maadoitus tarkistetaan.
Aloittelijan soittimen valinnassa myös paino ja ergonomia vaikuttavat, kuten artikkelissa puhaltimen valinta aloittelijalle – soittimen paino kerrotaan.
UKK
Kuinka usein puhallin pitää viedä huoltoon?
Aktiivisessa käytössä oleva puu- tai vaskipuhallin kannattaa huollattaa kerran vuodessa. Ammattisoittajat ja paljon keikkailevat käyvät huollossa usein 2 kertaa vuodessa.
Voiko trumpetin venttiiliöljyn korvata ompelukoneöljyllä?
Ei kannata. Ompelukoneöljy on liian paksua, kerää likaa ja voi vaurioittaa venttiilien huopia. Puhaltimille tarkoitettu venttiiliöljy maksaa 8-15 € ja on suunniteltu juuri tähän käyttöön.
Mistä tietää, että saksofonin tyynyt pitää vaihtaa?
Merkkejä ovat matalien äänten vaikea syttyminen, sihisevä sivuääni ja tyynyjen kovettunut tai repeillyt pinta. Yksittäiset tyynyt voidaan vaihtaa, mutta jos vuotoja on useita, täydellinen uudelleentyynytys tulee usein edullisemmaksi.
Pienellä vaivalla pitkä käyttöikä
Puhaltimen huolto ei vaadi työkaluja eikä erityistaitoja, kunhan päivittäinen kuivaus, öljyäminen ja rasvaus hoidetaan säännöllisesti. Tyynyjen ja venttiilien ongelmat syntyvät hitaasti, joten ne myös estetään helposti.
Hyvä nyrkkisääntö: kaikki mikä pyyhitään, öljytään tai rasvataan, kuuluu soittajalle. Kaikki mikä vaatii ruuvimeisseliä, pihtejä tai liimaa, kuuluu soitinhuoltajalle.