
Symbaalien tyypit ja koot vaikuttavat rumpusetin soundiin enemmän kuin moni aloittelija arvaa, sillä sama setti voi kuulostaa jazzklubilta tai metallikeikalta pelkästään symbaaleja vaihtamalla. Tämä artikkeli on rumpalille, joka ostaa ensimmäisiä kunnon symbaalejaan tai täydentää settiään eikä tiedä, mitä hi-hatin, crashin ja ridein koko käytännössä tarkoittaa. Luettuasi tiedät, mitä kokoja ja painoluokkia kannattaa kokeilla ja mihin rahat kannattaa ensin käyttää.
Perustyypit: hi-hat, crash ja ride
Lähes jokaisessa rumpusetissä on kolme perussymbaalia. Ne tekevät eri työtä, eikä yksi korvaa toista.
Hi-hat on kahden symbaalin pari, jota soitetaan sekä kapulalla että jalalla. Yleisin koko on 14″, joka sopii lähes kaikkeen rockista funkiin. 13″ hi-hat on napakampi ja nopeampi, ja sitä suosivat funk- ja fuusiorumpalit. 15″ taas antaa leveämmän ja ilmavamman soundin, jota käytetään raskaammassa rockissa.
Crash on aksenttisymbaali, jolla korostetaan iskuja ja kappaleen osien vaihtumista. Koot vaihtelevat 14-20″ välillä, ja 16-18″ on tavallisin valinta. Pieni crash syttyy nopeasti ja sammuu pian, kun taas iso crash rakentaa pidemmän ja täyteläisemmän pauhun.
Ride on setin suurin symbaali, yleensä 20-22″. Sillä soitetaan tasaisia rytmikuvioita, ja sen kupu eli bell antaa kirkkaan, läpitunkevan äänen. Jazzissa ride kantaa koko komppia, joten sen sointi on jazzrumpalille henkilökohtainen asia.
Efektisymbaalit ja niiden käyttö
Perussetin jälkeen tulevat efektisymbaalit. Splash on pieni, 6-12″ symbaali, joka antaa lyhyen ja terävän iskun. China on reunoiltaan ylöspäin taivutettu symbaali, jonka trashmainen ja röyhkeä ääni on tuttu suomalaisesta metallista. Kokoluokka on tyypillisesti 16-20″.
Stackit eli päällekkäin pinotut symbaalit ovat yleistyneet viimeisen 10-15 vuoden aikana. Kaksi symbaalia pinottuna tuottaa lyhyen, ärhäkän sihahduksen, joka toimii hi-hatin vaihtoehtona. Monilla valmistajilla on omia stack-sarjojaan, mutta vanhasta haljenneesta crashista ja chinasta saa kokeiluun toimivan pinon ilmaiseksi.
Paino, metalliseos ja koko soundin takana
Symbaalin koko kertoo vain osan totuudesta. Paino on yhtä tärkeä. Ohut symbaali reagoi kevyeenkin kosketukseen, soi tummemmin ja sammuu nopeammin. Paksu symbaali tarvitsee enemmän voimaa syttyäkseen, mutta kantaa pidemmälle ja kestää kovaa soittoa.
Metalliseos määrää perusluonteen. B20-pronssi (noin 80 % kuparia, 20 % tinaa) on ammattisymbaalien perusmateriaali: Zildjianin K- ja A-sarjat, Sabianin HHX ja AAX sekä Meinlin Byzance ovat B20-symbaaleja. B8-pronssi on kirkkaampi ja suoraviivaisempi, ja sitä käytetään edullisemmissa sarjoissa, mutta myös esimerkiksi Paisten 2002 -sarja on tehty CuSn8-pronssista, ja se on ollut rockin ja metallin klassikko vuosikymmeniä. Messinkisymbaalit, kuten Meinl HCS tai Zildjian Planet Z, ovat aloittelijan budjettivaihtoehto.
Pinnan viimeistely vaikuttaa myös. Kiillotettu brilliant-pinta antaa hieman kirkkaamman ja terävämmän äänen, kun taas sorvaamaton raakapinta kuulostaa kuivemmalta ja rouheammalta.
Yleinen myytti: isompi ja paksumpi on aina äänekkäämpi
Moni olettaa, että 20″ crash peittää bändin paremmin kuin 16″. Käytännössä iso ja paksu crash vaatii niin paljon energiaa, että kevyellä otteella soittava rumpali saa siitä irti vain tukkoisen kolahduksen. Ohuempi 17″ crash voi kuulostaa samalla iskulla avoimemmalta ja jopa voimakkaammalta.
Sama pätee rideen. Raskas 22″ rock ride soi kovaa, mutta pienellä klubikeikalla sen sointi kasautuu ja peittää laulun. Kokenut rumpali valitsee symbaalin soittotyylin ja tilan mukaan, ei pelkän koon perusteella.
Hinnat ja järkevä hankintajärjestys
Aloittelijan symbaalipaketti, jossa on hi-hat, crash ja ride, maksaa messinkisenä noin 150-300 €. Keskitason B8- tai B20-paketit, kuten Zildjian S -sarja tai Sabian B8X, sijoittuvat noin 400-800 € väliin. Ammattitason yksittäinen B20-ride maksaa tyypillisesti 350-700 €, ja käsin taotut erikoissymbaalit voivat ylittää 800 €.
Kokenut rumpali neuvoo päivittämään ensin hi-hatin ja riden, koska niitä soitetaan eniten. Crash on kappaleessa esillä hetken, mutta hi-hat ja ride soivat lähes koko ajan. Kun ostaa symbaaleja vähitellen, kannattaa harkita, miten uudet symbaalit sopivat vanhojen kanssa, sillä setin sisäiset sävelkorkeudet vaikuttavat kokonaissoundiin. Rumpusetin kokoonpanoa on käsitelty tarkemmin artikkelissa rumpusetin osat ja koot.
Suomessa symbaaleja voi kokeilla esimerkiksi DLX Musicin myymälöissä, F-musiikissa Tampereella ja Riffissä Turussa. Kannattaa ottaa omat kapulat mukaan ja soittaa symbaaleja samalla voimalla kuin treenikämpällä. Myymälän akustiikka on usein kuivempi kuin keikkapaikan, joten pelkkä myymälässä kuultu ensivaikutelma voi johtaa harhaan.
Yleisimmät virheet symbaalien valinnassa ja käytössä
Muutama virhe toistuu vuodesta toiseen sekä aloittelijoilla että kokeneemmillakin soittajilla:
Väärä lyöntikulma. Crashin lyöminen kohtisuoraan reunaan on suurin syy halkeamiin. Kapulan pitää osua liukuvasti, jotta symbaali pääsee liikkumaan. Halkeama ei siis aina tarkoita viallista symbaalia.
Liian kireälle kiristetty teline. Ilman huopia ja muoviholkkia kiinnitetty symbaali osuu suoraan metalliseen kierretankoon, mikä tukahduttaa soinnin ja voi rikkoa keskireiän.
Ostaminen pelkän ääninäytteen perusteella. Jokainen B20-symbaali on yksilö, ja kaksi samannimistä ridea voi kuulostaa selvästi erilaiselta. Verkosta ostettaessa kannattaa varmistaa palautusoikeus.
Käytettyä symbaalia ostaessa reuna ja keskireikä pitää tarkistaa huolellisesti, koska pienet hiushalkeamat leviävät soitossa. Vinkkejä löytyy artikkelista käytetyn soittimen kunnon tarkistus ennen ostoa.
Kuulo ja kotiharjoittelu
Symbaalit ovat setin äänekkäin osa. Crash ja china voivat lähietäisyydeltä ylittää 110 desibeliä, ja rumpalin vasen korva on lähimpänä hi-hattia. Suomalaisessa metalliperinteessä, jossa symbaaleja soitetaan kovaa ja paljon, kuulovauriot ovat valitettavan yleisiä. Kunnolliset korvatulpat tai yksilöllisesti valetut muusikon kuulosuojaimet kuuluvat jokaisen rumpalin perusvarustukseen jo ensimmäisistä harjoituksista lähtien.
Kerrostalossa harjoittelevalle on olemassa hiljaisia harjoitussymbaaleja, kuten Zildjian L80 Low Volume ja Sabian Quiet Tone. Niiden reiällinen rakenne laskee äänenvoimakkuutta noin 70-80 %, mutta tuntuma säilyy lähellä oikeaa symbaalia. Ne eivät korvaa oikeita symbaaleja keikalla, mutta sopivat iltaharjoitteluun. Sähkörummuissa symbaalit ovat kumipäällysteisiä pad-symbaaleja, ja niiden tuntuma eroaa metallista selvästi etenkin ridessa.
Musiikkiopistoissa lyömäsoitinopiskelijoille riittää aluksi oppilaitoksen kalusto, mutta tasotutkintoja varten oma hi-hat ja ride helpottavat kotiharjoittelua huomattavasti.
UKK
Minkä kokoinen crash kannattaa ostaa ensimmäiseksi?
16″ tai 17″ medium thin -crash on monipuolisin valinta. Se syttyy nopeasti, soi riittävän kovaa rockiin ja toimii myös hiljaisemmassa musiikissa.
Onko B20-symbaali aina parempi kuin B8?
Ei aina. B20 on tummempi ja monivivahteisempi, mutta B8 voi olla kirkkautensa ja läpitunkevuutensa takia parempi valinta esimerkiksi rockiin tai metalliin. Laadukas B8-symbaali voi kuulostaa paremmalta kuin huonosti valmistettu B20.
Pitääkö symbaaleja puhdistaa?
Puhdistus on makuasia. Kiillotus kirkastaa ulkonäköä ja hieman sointia, mutta monet jazzrumpalit jättävät patinan tarkoituksella, koska se tummentaa ääntä. Hankaavia aineita ja voimakkaita kemikaaleja kannattaa välttää, koska ne voivat kuluttaa logoja ja pinnan sorvausuria.
Lopuksi: kuuntele ennen kuin ostat
Symbaalien tyypit ja koot antavat suunnan, mutta lopullinen valinta tehdään korvalla. Aloita 14″ hi-hatista, 16-18″ crashista ja 20-22″ ridestä, ja valitse painoluokka oman soittotyylisi mukaan. Päivitä ensin eniten soitetut symbaalit, suojaa kuulosi ja kokeile mahdollisuuksien mukaan useita yksilöitä samasta mallista ennen ostopäätöstä.