Kanteleen viritys on ensimmäinen taito, jonka jokainen kanteleensoittaja joutuu opettelemaan, ja kielten vaihto tulee vastaan viimeistään ensimmäisen katkenneen kielen kohdalla. Tämä artikkeli on tarkoitettu viisikielisen kanteleen aloittajalle, musiikkiopiston oppilaan vanhemmalle ja konserttikanteletta harkitsevalle. Kun viritys ja kielenvaihto sujuvat, harjoitteluun jää enemmän aikaa ja soitin kuulostaa siltä miltä sen kuuluu.
Kantele on Suomen kansallissoitin, ja Kalevalan Väinämöinen soitti sitä jo runoissa. Rakenne on silti arkinen: kielet kulkevat metallisen varren ja viritystappien välillä. Kun tappia kääntää, kielen jännitys ja sävelkorkeus muuttuvat. Ei sen kummempaa, mutta yksityiskohdissa on eroja.
Kanteleen viritys eri kokoisissa soittimissa
Viisikielinen kantele viritetään yleensä viiteen peräkkäiseen säveleen. Tavallisin on D-duuri (D-E-Fis-G-A) tai D-molli (D-E-F-G-A). Moni opettaja aloittaa duurista, koska lastenlaulut ja kansanmelodiat istuvat siihen helposti. Molliviritykseen siirtyminen vaatii vain yhden kielen, kolmannen, laskemista puolisävelaskeleella.
Pienessä kanteleessa viritystä voi muuttaa kappaleen mukaan. Pelimannipiireissä ja kansanmusiikkileireillä soitetaan myös G- ja A-virityksissä, jotta kantele sopii yhteen viulun tai harmonikan kanssa. Kannattaa kysyä yhtyeen vetäjältä etukäteen, mihin sävellajiin soitetaan.
10-15-kielinen kantele viritetään diatonisesti, ja muunnetut sävelet saadaan virittämällä yksittäisiä kieliä uudelleen. Konserttikanteleessa on 36-40 kieltä ja vaihtajakoneisto, jolla sävellajia vaihdetaan soiton aikana. Perusviritys tehdään koneisto lepoasennossa, ja vasta sen jälkeen tarkistetaan, että korotetut sävelet osuvat puhtaasti. Eri kanteletyyppien rakenteesta lisää artikkelissa kanteleen koot viisikielisestä konserttikanteleeseen.
Virittäminen vaihe vaiheelta
Kokenut soittaja virittää aina samassa järjestyksessä, jotta kieli ei vahingossa nouse liian korkealle. Tarvitset viritysavaimen (yleensä mukana soittimen ostossa, erikseen noin 10-25 €) ja elektronisen virittimen. Pihtiviritin, joka tunnistaa värähtelyn suoraan soittimen rungosta, maksaa 15-40 € ja toimii myös meluisessa luokkahuoneessa. Valikoimaa löytyy esimerkiksi virityslaitteiden joukosta.
- Aloita matalimmasta kielestä ja etene ylöspäin.
- Näppää kieli kevyesti ja lue virittimen lukema ennen kuin koskaan käännät tappia.
- Jos sävel on liian korkea, laske se selvästi alle tavoitteen ja nosta sitten ylös kohdalleen. Näin kieli asettuu jännitykseen tasaisesti eikä valu alas minuutin päästä.
- Käännä avainta pienin liikkein, kahdeksasosakierros on jo paljon ohuessa kielessä.
- Kierrä kaikki kielet kahteen kertaan. Ensimmäinen kierros muuttaa rungon jännitystä, ja aiemmin viritetyt kielet heittävät hieman.
Konserttikanteleessa toinen kierros on pakollinen. 36 kielen yhteenlaskettu veto on niin suuri, että kansi ja runko liikkuvat aavistuksen jokaisen säädön myötä.
Myytti: hyvä kantele pysyy vireessä viikkoja
Yleinen käsitys on, että vireestä lähtevä kantele on huonolaatuinen. Todellisuudessa syy on lähes aina ilmankosteus. Suomalaisessa kerrostalossa sisäilman suhteellinen kosteus voi laskea tammi-helmikuussa 15-20 prosenttiin ja nousta kesällä yli 50 prosenttiin. Puu elää, ja käsityönä tehty koivu- tai kuusikantele reagoi siihen siinä missä tehdasvalmisteinenkin.
Käytännössä kantele kannattaa tarkistaa ennen jokaista soittokertaa. Se vie viisikielisessä alle minuutin. Säilytä soitin kotelossa poissa patterin ja ikkunan vierestä, ja anna sen tasaantua huoneenlämpöön 20-30 minuuttia, jos olet kantanut sen pakkasesta sisään. Kylmänä viritetty kantele on lämmettyään taas epävireessä.
Kielten vaihto käytännössä
Kanteleen kielet ovat teräslankaa, ja konserttikanteleen bassorekisterissä käytetään punottuja kieliä. Viisikielisen kanteleen yksittäinen kieli maksaa yleensä 2-5 €, ja koko sarja on halpa. Kieli kannattaa ostaa nimenomaan omaan malliin sopivana, koska paksuus vaihtelee valmistajittain. Esimerkiksi Rääkkylässä toimiva Koistinen Kantele ja paikalliset käsityöläiset ilmoittavat yleensä kielten paksuudet soittimen mukana tai pyydettäessä.
Vaihto etenee näin: löysää vanha kieli, irrota se varresta ja tapista ja pujota uusi kieli samaa reittiä. Kierrä tappiin 2-3 siistiä kierrosta niin, että kierrokset menevät toistensa alle eivätkä ristiin. Liian monta kierrosta tekee kelasta löysän ja epävakaan. Liian vähän kierroksia, niin kieli voi luistaa.
Uusi kieli venyy. Ensimmäisten päivien aikana se laskee vireestä selvästi, ja täysin vakaa se on yleensä 1-2 viikon kuluttua. Venyttämistä voi nopeuttaa vetämällä kieltä varovasti ylös sormella ja virittämällä uudelleen, 3-4 kertaa peräkkäin.
Kuinka usein kielet sitten vaihdetaan? Kotisoittajan viisikielisessä kieliä ei tarvitse vaihtaa vuosiin, ellei sointi tylsy tai kieleen tule ruostetta. Ahkerasti soitetussa soittimessa 1-2 vuoden väli on tavallinen. Yleisperiaatteista enemmän artikkelissa kielten vaihtovälistä ja kunnosta soinnin kannalta, jonka kielten vaihtoväli ja kunto käsittelee.
Yleisimmät virheet kielten vaihdossa ja virityksessä
Ensimmäinen virhe on virittää uusi kieli suoraan ylös ilman tarkistusta. Jos väärä kieli on avaimen päässä, ohut kieli katkeaa helposti juuri tapin kohdalta. Ammattilainen näppää kieltä samalla kun kääntää ja seuraa virittimen lukemaa koko ajan.
Toinen on vaihtaa konserttikanteleen kaikki kielet kerralla. Pienessä kanteleessa se on harmitonta, mutta suurissa soittimissa koko jännityksen poistaminen voi siirtää tallaa ja koneiston säätöjä. Vaihda kielet muutama kerrallaan, tai jätä koko sarjan vaihto soitinhuoltoon. Huolto ja korjaukset ovat oma palvelunsa, ja moni kanteleenrakentaja tekee niitä itse.
Kolmas on jättää katkaistut kielenpäät teräviksi. Ne raapivat kantta ja sormia. Taivuta pää tapin viereen tai leikkaa se tasaiseksi, varsinkin jos soitin on lapsen käytössä. Irrotetut tapit, kielenpätkät ja pienet osat on pidettävä alle 3-vuotiaiden ulottumattomissa tukehtumisvaaran takia.
Sähkö- tai mikitetyn kanteleen kanssa sama koskee johtoja kuin muitakin vahvistettuja soittimia. Tarkista kaapelit ennen keikkaa ja poista vialliset käytöstä, ja käytä maadoitettuja pistorasioita. Bändikokoonpanossa korvatulpat kuuluvat kanteleensoittajallekin.
Musiikkiopiston oppilaan erityistilanne
Kunnallisissa musiikkiopistoissa kanteleensoitto alkaa usein viisikielisellä ja etenee 10-15-kieliseen ja myöhemmin konserttikanteleeseen. Tasosuoritukset edellyttävät, että oppilas osaa virittää soittimensa itse. Opettajat suosittelevat yleensä harjoittelemaan virittämistä kuulonvaraisesti virittimen rinnalla: ensin korva, sitten mittari tarkistukseen.
Konserttikanteleen hinta liikkuu tuhansissa euroissa, joten moni perhe vuokraa soittimen opiston tai kanteleenrakentajan kautta. Suomen Kanteleliitto ry kokoaa tietoa soittajille, rakentajille ja opettajille, ja sen kautta löytää myös kurssitarjontaa.
UKK
Mihin viritykseen viisikielinen kantele kannattaa virittää aloittaessa?
Yleisin aloitusviritys on D-duuri (D-E-Fis-G-A). Sillä onnistuu suurin osa aloittajan kappaleista, ja D-molliin pääsee laskemalla kolmatta kieltä puolisävelaskeleella.
Miksi uusi kieli ei pysy vireessä?
Teräskieli venyy ensimmäisten päivien aikana, ja täysin vakaa se on yleensä 1-2 viikon kuluessa. Venytä kieltä varovasti ja viritä uudelleen useamman kerran vaihdon jälkeen.
Voinko vaihtaa konserttikanteleen kielet itse?
Yksittäisen kielen vaihto onnistuu huolellisesti tehtynä kotona. Koko kielisarjan vaihto ja koneiston säätö kannattaa jättää kanteleenrakentajalle tai soitinhuoltoon.
Lopuksi: vire kuuluu soittoon
Kanteleen viritys on rutiini samalla tavalla kuin soittimen ottaminen kotelosta. Pidä viritin ja avain kotelossa, tarkista vire ennen jokaista soittokertaa ja anna uusien kielten venyä rauhassa. Kun nämä ovat tottumuksia, viritykseen kuluu minuutti eikä varttitunti, ja korva kehittyy samalla huomaamatta.